Yhdistyksen säännöt
CRPS oireyhtymä ry:n säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on CRPS oireyhtymä ry. Yhdistyksen kotipaikka on Turku.
2. Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistys on valtakunnallinen, voittoa tavoittelematon potilasyhdistys, jonka tarkoituksena on:
● vahvistaa CRPS-potilaiden sosiaalista asemaa ja elämänlaatua
● tarjota jäsenilleen yksilöllisiä tuki-, tukihenkilö- ja edunvalvontapalveluja ja edistää niiden saamista
● työskennellä jäsentensä hyväksi toimien asiantuntujana, tukena ja yhdistyelimenä toiminta-alueenaan koko Suomi
● vaikuttaa CRPS oireyhtymää sairastavia koskevan tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen
yhteistyössä eri tahojen kanssa
kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
● valvoa jäsentensä yhteiskunnallisia etuja ja oikeuksia
● seurata lainsäädäntöä sekä tehdä tehdä siihen liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja
● lisätä tietoa CRPS oireyhtymää sairastavien ja muun väestön keskuudessa
● edistää CRPS oireyhtymää sairastavien terveyttä, toimintakykyä ja hoitoa
● edistää itsenäisen toiminnan, tasavertaisen työnteon ja osallistumisen edellytyksiä
● vertaistuen kehittäminen
3. Toiminta
Yhdistys yksin, sekä tarvittaessa yhdessä muiden sidosryhmien kanssa, tarkoituksensa ja tavoitteidensa toteuttamiseksi:
● järjestää ohjausta ja neuvontaa jäsenilleen, heidän läheisilleen ja koko väestölle
● tekee lainsäädäntöön liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa näihin liittyviä lausuntoja
● Tekee tutkimuksia, selvityksiä itsenäisesti ja tarvittaessa yhdessä sidosryhmien kanssa
● tekee yhteistyötä alan päättäjien, viranomaisten, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden, hoitohenkilöstön,
opiskelijoiden, yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden kanssa
● vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen CRPS oireyhtymää sairastavien elinoloihin, toimintakykyyn ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa
● harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa
● järjestää yksilöllistä ja yhteisöllistä vertaistukea jäsenilleen
● järjestää tiedotus-, koulutus-, neuvonta-, esittely- ja promootiotilaisuuksia sekä kokoaa että jakaa tietoa CRPS oireyhtymästä
● järjestää liikunta-, terveys- ja hyvinvointipalveluja omakustannushintaan tai yhdistyksen tukemana
● järjestää kuntoutus-, hoito- ja virkistyspalveluja omakustannushintaa tai yhdityksen tukemana
Toimintansa tukemiseksi ja rahoittamiseksi yhdistys perii jäsenmaksuja, voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taloudellista toimintaa sekä lisäksi muuta taloudellisesti vähäistä elinkeinoa tai ansiotoimintaa.
Yhdistys voi omistaa tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta toimintaansa varten. Yhdistys voi anoa taloudellista tukea toiminnalleen.
4. Jäsenet
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, perhe- tai kannattajajäseniä sekä kunniajäseniä. yhdistyksen hallitus hyväksyy kaikki jäsenet.
Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä CRPS oireyhtymää sairastava yksityinen henkilö. joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja tarkoituksen.
Perhejäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja tarkoituksen. Perhejäsenellä tarkoitetaan henkilöä, jonka läheinen sairastaa CRPS oireyhtymää ja joka on yhdistyksen jäsen. Perhejäsenyys ei oikeuta läsnäoloon eikä äänioikeuteen yhdistyksen kokouksissa.
Kannatajajäseneksi voi liittyä oikeustoimikelpoinen yhteisö, sekä yksityinen henkilö. joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Kannattajajäsenellä ei ole läsnäolo- eikä äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kutsua henkilön, joka on erityisen ansioitunut yhdistykjsen tarkoitusperien toteuttamisessa.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus tai jäsenkokous voi erottaa jäsenen yhdistyslain mukaisilla perusteilla. Erotetulla jäsenellä on oikeus laatia ja toimittaa hallitukselle kirjallinen vastine erottamispäätöksestä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaamisesta. Erotetun jäsenen vastine käsitellään seuraavassa jäsenkokouksessa.
5. Jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä sekä perhe- ja kannattajajäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskauden vuosikokous. Kannattajajäsenille yhdistyksen vuosikokous määrää jäsenmaksun, joka voi olla erisuuruinen yhteisöille ja yksityisille henkilöille. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
Jäsen voi taloudelliseen ahdinkoonsa vedoten anoa kirjallisesti hallitukselta jäsenmaksusta vapauttamista korkeintaan yhden (1) vuoden ajaksi. Kun jäsen on, jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta puoli vuotta (6 kk) jäsenlaskun eräpäivästä, hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhditysksestä.
6. Hallitus ja hallinto
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdityksen kokous. Yhdistyksen asioita hoitaa ja sen lakimääräisenä edustajana toimii yhdistyksen hallitus.
Hallitukseen kuuluvat kevätkauden vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi, kolmesta kahdeksaan (3-8) varsinaista jäsentä ja nollasta kolmeen (0-3) varajäsentä. Hallituksen jäsenen tulee olla myös yhdistyksen jäsen ennen valintaansa. Hallitukseen ei voi kuulua henkilö, joka saa yhdistykseltä pääasiallisen toimeentulonsa.
Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenten toimikausi on kerrallaan kaksi (2) vuotta alkaen vuosikokouksesta ja päättyen vuosikokoukseen. Vuosittain on erovuorossa puolet ja lähinnä puolet varsinaisista jäsenistä. Arpa määrää ensimmäiset erovuoroiset sääntöjen voimaantulon jälkeen. Erovuoroisuus ei ole uudelleenvalinnan este. Hallituksen varajäsenen toimikausi on aina yksi (1) vuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Yhdistyksellä voi olla toiminnanjohtaja ja muita tarvittavia toimihenkilöitä. Heidän toiminnastaan hallitus voi määrätä työjärjestyksessä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Hallituksen kokouksin voi osallistua reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä kokouksen aikana.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Puheenjohtajan mielipide ratkaisee asian äänten mennessä tasan, henkilövaaleissa kuitenkin asian ratkaisee arpa.
7. Yhdistyksen nimenkirjoittaja
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen kirjallisesti saatu valtuutus kukin yksin.
8. Tilit ja toiminnan- tai tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistyksen hallituksen on annettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja toimintakertomus toiminnantarkastajalle tai tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkauden vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkauden vuosikokousta.
9. Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu sähköpostilla tai yhdistyksen virallisella verkkosivulla tai yhdistyksen muulla virallisella kanavalla tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä/digiversiossa.
10. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kevätkauden vuosikokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskauden vuosikokous syys-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kokous järjestetään myös kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa, kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen
äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on koolle kutsuttu. Yhdistyksen kokouksiin voi osallistua reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä kokouksen aikana.
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenmaksun maksaneella varsinaisella ja kunniajäsenellä äänioikeus. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) ääni.
Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
Äänestys yhdistyksen kokouksessa on avoin, ellei vaalissa vaadita suljettua äänestystä tai ellei muissa asioissa vähintään yksi viidesosa (1/5) kokouksessa läsnä olevista äänivaltaisista jäsenistä vaadi suljettua äänestystä. Yhdistyksen kokouksessa tulee asiakysymyksissä päätökseksi se mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan
ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Aloitteita yhdistyksen kokoukselle ovat oikeutettuja tekemään yhdistyksen jäsenet. Vuosikokouksessa käsiteltäväksi haluttava aloite on jätettävä hallitukselle vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.
11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksissa (kevätkauden kokous maalis-toukokuussa ja syyskauden kokous syys-marraskuussa) käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään vuosikokous, vuosikertomus ja toiminnan- tai tilintarkastajien lausunto (kevätkauden kokous)
6. Päätetään edellisen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
muille vastuuvelvollisille (kevätkauden kokous)
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavalle
kalenterivuodelle (syyskauden kokous)
8. Vahvistetaan hallituksen ja toiminnan- tai tilintarkastajien palkkiot (syyskauden kokous)
9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, joka toinen vuosi ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle (kevätkauden kokous)
10. Valitaan yhdestä kahteen (1-2) toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja yhdestä kahteen (1-2)
varatoiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa. Mikäli tehtävään valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatoiminnantarkastajaa/-
tilintarkastajaa tarvita. (kevätkauden kokous)
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
12. Kokouksen evästykset hallitukselle
13. Kokouksen päättäminen
12. Sääntöjen muuttaminen
Muutoksia sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, jos asia on kokouskutsun esityslistalla edellyttäen että muutosehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
13. Yhdistyksen purkaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta tulee hyväksytyksi vain, jos asia on esitetty kokouskutsussa ja kokouksessa sitä on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa tai sen jälkeen tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.
CRPS (eng. Complex Regional Pain Syndrome), josta Suomessa käytetään nimeä Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä.